Enni Id
Enni Iidin taiteilijakoti padasjoella
Pääsimme tutustumaan ITE-taiteilija Enni Iidin taiteilijakotiin Padasjoella. Olimme saaneet toimeksiannon Maaseudun Sivistysliitolta tuottaa kuva- ja videomateriaalia kohteesta. Paikasta huolehtii nykyään Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kyläyhdistys, joka hoitaa myös paikan auki pitämisen yleisölle kesäviikonloppuisin. Saavuttuamme paikan päälle kipakassa pakkassäässä, oli meitä vastassa kyläyhdistyksen ystävällinen ja avulias henkilöstö.
Ulkopäin pieni huurteen peitossa oleva punainen torppa oli oikein tunnelmallinen, mutta jokseenkin tavallinen näky. Kun ovesta astuu sisään tunnelma muuttuukin aivan täysin. Erikoinen miljöö ja joka puolelta esiin pomppaava, yltäkylläinen väriloisto yllättää täydellisesti. Taiteilijakodin seiniä kiemurtavat ornamenttimaiset köynnökset eri väreissä. Kuviointi jatkuu niin lattioilla, kalusteissa kuin esineissäkin. Voi sanoa, että oikeastaan kaikki kodin pinnat on kuvioitu tavalla tai toisella. Torppa itsessään on hyvin pieni ja vaatimaton, eikä huoneita ole montaa. Tilaa kiertäessä huomasi kuitenkin koko ajan löytävänsä jotakin uutta samasta paikasta. Enni Iidin koti on todella mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen vierailukohde.
Enni Id (1904–1992)
Enni Id syntyi 1904 tilallisperheeseen, jossa sisaruksia oli paljon. Tuolle ajalle tyypillisesti myös lapset osallistuivat maatilan töihin, kuten karjan paimentamiseen. Jo lapsena Enni oli taipuvainen taiteiluun, mutta siihen ei juuri kannustettu. Taidemateriaaleja ei ollut, joten taiteilijanalku piirteli tuoheen.
Parikymppisenä Enni kävi karjanhoitokoulun, mutta karkasi sen jälkeen Helsinkiin. Hän asui työväestön suosimassa Kalliossa ja työskenteli ompelijana tätinsä liikkeessä, kunnes rakkaus löysi tiensä elämään. Enni avioitui vuonna 1929 mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen kanssa. Aviomies kuitenkin menehtyi jo 1936, jolloin Enni päätti muuttaa takaisin kotiseudulleen Padasjoelle.
Enni Id solmi toisen avioliittonsa 1939 muurari Edvard Idin kanssa. Hän jatkoi ompelijan töitä kotoa käsin poljettavalla Singer-ompelukoneella, jonka Edvard hänelle osti. Tuohon aikaan myös taide alkoi puhutella Enniä. Alkusysäyksen maalaamiseen hän sai kiertävän taulukauppiaan töistä. Hän hankki kovalevyjä osuuskaupasta ja alkoi maalata niille. Aviomies ei Ennin taiteesta perustanut, vaan käytti tauluiksi maalattuja kovalevyjä rakennustöihinsä kuvapuoli seinää päin.
Taide vie mennessään
Lapsia Enni ei saanut kummastakaan avioliitostaan, joten hän saattoi omistautua täysin taiteelleen Edvardin kuoleman jälkeen 1966. Aivan kuin pato olisi murtunut, alkoi tauluja syntyä hurjaa vauhtia. Kuvat täyttivät myös kaikki kodin pinnat ovista lattioihin ja huonekaluihin, jopa torpan esineisiin kuten purkkeihin, kirstuihin ja koreihin.
Taiteen aiheena toistuvat köynnökset ja kukat. Öljyväritauluihinsa taiteilija ikuisti niin viljanteon vaiheita kuin perimätietoon pohjautuvia taruja nuijasodasta. Lisäksi Enni maalasi enkeleitä sekä kaksineuvoisia, nyljettyjä piruja. Hänen töissään toistuvat kenties tunnetuimpana aiheena hännättömät mustavalkoiset kissat, jotka katselevat uteliaasti kukkien lomasta.
NÄYTTELYT JA PADASJOEN KOTI
Tunnettuutta Enni Id sai vasta vanhemmalla iällään, kun hänen töitään valittiin vuoden 1973 naivistiseen taidenäyttelyyn Helsingin Taidehalliin ja pian sen jälkeen pohjoismaisten naivistien näyttelyyn Tanskan Aalborgissa. Hänellä oli näkyvyyttä ryhmä- ja yksityisnäyttelyiden muodossa Suomessa ja Tanskassa.
Enni pääsi useisiin kuvitettuihin haastatteluihin tuon ajan aikakauslehdissä, ja jutuissa hän esitteli erikoista ja taiteellista kotiaan. Työskentelystään Enni on lausunut näin: ”Minulla on sen verran hulluutta, että panen silmän kiinni ja minä kahtelen ja minä näen. Sitte minä otan jotain, mitä minä olen nähnyt ja sielt tulee väritki.”
Kotipaikkakunnallaan Padasjoella naivistitaiteilija oli tunnettu, ja häntä pidettiin hyvin omalaatuisena, ehkä jopa hiukan kummallisena. Taiteellinen sielunelämä näkyi kujeilevana käytöksenä, ja Ennin omaperäiseen imagoon kuuluivat räväkät mielipiteet ja härskit sutkautukset, vaikeneminen, näyttely ja temppuilu aina seurasta riippuen. Ennin värikäs persoona täydensi hänen kuvallista ilmaisuaan.
Näyttelyissä Enni Id oli mukana aina pitkälle 1980-luvulle asti. Taiteen tekemistä Enni jatkoi elämänsä loppuun saakka, ja hän maalasi virkeänä 88-vuotiaana vielä Padasjoen vanhainkodissa. Taiteilijakoti sekä tontti jäivät Padasjoen kunnan haltuun taiteilijan kuoltua 1992 hänen viimeisen tahtonsa mukaan. Mökki itsessään on kokonaistaideteos, joten sen säilyttäminen alkuperäisessä kunnossa on tärkeää.
Lisää Enni Iidistä löydät Maaseudun sivistysliiton sivuilta. Enni Iidin taiteilijakodin aukioloaikoihin voit tutustua Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kyläyhdistyksen sivuilla.
Katso myös Enni Iidin taiteilijakodin kohde-esittely ja video Middle of Nowhere sivustolta.
Kuvagalleria
